Elinikäisen oppimisen Panopticon

Kirjoittaja tuo elinikaisesta oppimisesta kaytyyn kriittiseen keskusteluun sita taydentavan, valtateoreettisen nakokulman, joka nojaa Michel Foucaultin ja foucault’laisten kasvatustieteilijoiden tuotantoon. Tata foucault’laisen elinikaisen oppimisen analyysia han luonnehtii Kenneth Wainia lainaten epailyn politiikaksi. Se etsii vallankayttoa juuri sielta, missa sen olemassaolo vahvimmin kielletaan. Elamme modernissa Panopticon-yhteiskunnassa, jonka tarkoituksena on tuottaa ja lisata yksilon hyodyllisia voimia ja joka hyvaa elamaa maaritellessaan ulottuu myos yksityisen elaman alueelle.