Toimeentulotuen saajien lääkekorvausoikeudet ja lääkkeiden käyttö

Eriarvoisuus terveyspalvelujen laadussa ja saatavuudessa voi vahvistaa sosioekonomisia terveyseroja. Toimeentulotuen saajat sairastavat ja kayttavat julkisia terveyspalveluja muuta saman ikaista vaestoa enemman. Tutkimuksessa vertailtiin rekisteriaineiston avulla toimeentulotuen saajien (N=37 836) ja ei-toimeentulotuen saajien (N=430 997) laakekorvausoikeuksia ja laakkeiden kayttoa Helsingissa vuonna 2010. Menetelmina kaytettiin vakiointia ja logistista regressioanalyysia. Kun erot ika- ja sukupuolirakenteessa, maahanmuuttajataustassa, tulotasossa ja opiskelijoiden osuudessa vakioidaan, toimeentulotuen saajilla on ei-toimeentulotuen saajia useammin laakekorvausoikeuksia (20 % vs. 15 %) seka psyykensairauksiin (34 % vs. 14 %), astmaattisiin sairauksiin (11 % vs. 5 %), diabetekseen (6 % vs. 3 %) ja sydan- ja verisuonisairauksiin (21 % vs. 13 %) liittyvia laakeostoja. Psyykenlaakkeiden kaytto yleistyy toimeentulotuen saantikuukausien maaran kasvaessa, mutta psyyken sairauden vuoksi erityiskorvaukseen oikeutetut saavat toimeentulotukea yleisimmin vain muutaman kuukauden. Psyykenlaakityksen (korvausoikeus tai laakeosto) ja toimeentulotuen saannin yhteys on samansuuntainen kantavaestolla ja maahanmuuttajilla (toimeentulotukea 1–3 kuukautta ja 10–12 kuukautta saaneilla ristitulosuhteet (OR) 2,8 [2,7–2,9] ja 5,3 [5,0–5,5] kantavaestolla; 2,4 [1,9–3,2] ja 7,8 [6,4–9,5] OECD-maista saapuneilla; 2,3 [1,8–3,0] ja 3,6 [2,9–4,3] entisen Neuvostoliiton alueelta saapuneilla; ja 2,0 [1,6–2,6] ja 5,1 [4,4–6,0] muista kuin em. maista saapuneilla, kun vertailuryhmana ei-toimeentulotuen saajat). Tutkimus vahvistaa kasitysta sairaudesta osana huono-osaisuutta. Terveysongelmien yleisyys on syyta ottaa huomioon toimeentulotuen saajien palveluita suunniteltaessa.