Mitä sairauspäivärahan enimmäisajan täytyttyä? Toimeentulon lähteet kahden vuoden seurannassa

Tutkittu tieto sairauspaivarahan enimmaisajan jalkeisesta toimeentulosta on puuttunut Suomessa. Tutkimme tyokyvyttomyyselakkeelle siirtymista, ansiotyo- ja tyottomyysjaksoja, ammatillista kuntoutusta seka uusia sairauspaivarahakausia kahden vuoden seurannassa henkiloilla, joiden sairauspaivarahan enimmaisaika oli tullut tayteen 2012. Tarkastelimme myos, miten paivarahaa saaneiden tausta oli yhteydessa enimmaisajan jalkeisten tyokyvyttomyyselakehakemusten yleisyyteen. Analysoimme kuvailevilla menetelmilla 70 prosentin edustavaa satunnaisotosta 18–60-vuotiaasta vaestosta hyodyntaen Elaketurvakeskuksen, Kelan ja Tilastokeskuksen rekisteritietoja. Tarkastelimme tyokyvyttomyyselakkeen hakemista ensisijaisena toimeentulolahteena. Muita toimeentulon lahteita tarkastelimme taustatekijoilla vakioituina prevalensseina kayttaen logistista regressioanalyysia. Testasimme taustatekijoiden yhteytta enimmaisajan jalkeisen 12 kuukauden aikaisen elakehakemuksen todennakoisyyteen khiin nelio -testeilla. Enimmaisaikaa seuraavan vuoden aikana 68 % siirtyi tyokyvyttomyyselakkeelle, 14 % ei hakenut tyokyvyttomyyselaketta ja 18 %:lle ei myonnetty tyokyvyttomyyselaketta. Taustatekijoista muu kuin toimihenkiloasema ja ansiotyon puuttuminen tyokyvyttomyyden alkaessa selittivat vahvimmin tyokyvyttomyyselakkeen hakemista. Elaketta hakematta jattaneet olivat usein ansiotyossa ensimmaisen seurantavuoden aikana (69 %). Hylkaavan elakepaatoksen saaneista valtaosa sai tyottomyysetuutta ensimmaisen (80 %) tai toisen (72 %) seurantavuoden aikana. Vuoden tyokykyisyysajan jalkeen uudet sairauspaivarahakaudet olivat yleisia. Sairauspaivarahan enimmaisajan tayttyminen merkitsee valtaosalla tayden tyokyvyn menettamista seuraaviksi vuosiksi riippumatta siita, johtaako sairausjakso suoraan tyokyvyttomyyselakkeeseen. Pitkaan sairauspaivarahalla olevien tilannetta pitaisi tukea tehokkaammin sairauspaivarahajaksojen aikana ja enimmaisajan lahestyessa. Erityisesti tama koskee ansiotyon ulkopuolella olevia, joilta puuttuvat tyoterveyshuollon palvelut ja sairausvakuutuslain mukaiset, paivarahakauden sisaiset seurantapisteet.