Miten Raja-Karjalan murre eroaa suomesta?

Tutkimuksessa tarkastellaan kuuntelutestimenetelmaa kayttaen ei-lingvistien havaintoja karjalan kielesta. Kohderyhmana on 31 rajakarjalaistaustaista pohjoiskarjalaista, jotka edustavat karjalankielisia siirtokarjalaisia tai heidan jalkelaisiaan. He ovat syntyneet v. 1917–1969, ja heidan sukunsa ovat olleet kotoisin Ilomantsin itakylista, Suojarvelta, Suistamolta, Impilahdelta tai Salmista. Testissa he kuuntelivat lyhyen etelakarjalaismurteen naytteen, josta heidan tehtavanaan oli arvioida, milta osin naytteen kieli vastasi heidan lahtoperheidensa karjalan kielta ja miten se poikkesi Pohjois-Karjalan murteesta eli itaisista savolaismurteista.                       Kuuntelutesti osoittautui monelle osallistujalle vaikeaksi: 31:sta kahdeksan ei eritellyt naytteesta yhtaan kielenpiirretta. Silti ero Pohjois-Karjalan nykymurteeseen yleensa tunnistettiin ja naytetta kuvailtiin yleisluonteisesti. Eniten huomiota kiinnitettiin fonologisiin piirteisiin, kaikkein yleisimmin affrikaattaan (ice ’itse’). Myos jalkitavujen h (jarkieh ’heti’), astevaihtelusuhde st : ss (muissa ’muista’) ja ensi tavun aa:n tai aa:n diftongiutuminen (hoassettih, piassa) kuuluivat piirteisiin, joita jaljiteltiin tai kuvailtiin yleisimmin. Morfologisiin, sanastollisiin ja syntaktisiin piirteisiin huomio kiintyi harvemmin, mutta erailla oli tarkkoja havaintoja mm. suomesta poikkeavasta sanajarjestyksesta.                       Testiin osallistujat hahmottivat kuulemiaan karjalan piirteita eri tavoin. Naytteessa esiintyvia muotoja saatettiin tuottaa Pohjois-Karjalan murteen mukaisina, hyperdialektaalisina tai yleiskielisina, mika kertoo siita, etta karjala ei enaa ole aidinkieli tai aktiivisesti kaytossa. Runsas puolet osallistujista toisti kuitenkin ainakin osan muodoista sellaisina, kuin karjalainen puhuja ne tuotti. Noin kolmasosa mainitsi muotoja, joita nayte ei sisaltanyt.                       Nuorimmat, 1950–1960-luvuilla syntyneet, poimivat karjalaispiirteita eniten, mutta vanhemmille nayte saattoi palauttaa mieleen karjalankielisia ilmauksia ja fraaseja, ja heidan karjalan kielen taitonsa naytti aktivoituvan rajakarjalaismurteen kuulemisesta. Verrattaessa kuuntelutestin tuloksia saman testiryhman karjala-imitaatioihin on nahtavissa, etta ryhman vanhimmat jasenet eivat valttamatta eritelleet naytteen kielenpiirteita mutta he tuottivat pitkiakin imitaatioita. Testin perusteella voidaan varovasti olettaa, etta karjalan kieli on jokseenkin tuttua viela siirtolaisten lasten ja lastenlastenkin keskuudessa ja sen taitaminen olisi aktivoitavissa, mikali tilaisuuksia kuulla ja puhua karjalaa olisi enemman.